Matkailu avartaa sanotaan. Erja aiko mennä Lestijärvelle joten sinne siis minäki, ku ei se kaukana voi olla. Mikä on kaukana kellekin, kun onhan meidän ja Erjan välilläki jo reipas 100km. Tuomarina oli Esko Nummijärvi ja koiranettiä tutkiessa huomasin ettei meidän koirista ole kukaan käynyt sillä vaikka toki tiesin että siinä kehässä saa kiertää. Ilmotin siis kaikki neljä koiraa mukaan. Numerolappujen tullessa labradorit oli kehässä ekana ja beaglet viimesenä joten koko päivän reissu tulossa. Perjantaina katoin netistä ajosuuntia kun edelleenkäänei ollut harmainta hajuakaan minne Lestijärvi sijoittuu. Reittiopas käski ajaa Kalajoki, Ylivieska Sievi, Reisjärvi... Ja minähän ajoin. Melko mäkistä ja kapeaa tietä. Sentään asvalttipäällysteistä. Kotiinpäin ajattelin sitten ajaa Kannukseen ja 8-tietä. Matkalla päätin lisätä ostoslistalle jonkin näkösen kartan auton varusteisiin. Mulla kun ei ole vielä ole ollut navigaattorille tarvetta.

Lapset halusi lähtä mukaan joten se tavarapaljous oli melkoinen kun matkaan päästiin. Papu vuorossa ekaksi. Anne lupautui esittämään Papun joka näytti ihan rusettimarsulta kun olin sen pessyt edellisenä iltana. Mutta karva oli sentään kiiltävää kun irralliset oli viemärissä. Mummoluokkaan oli ilmoitettu kolme mutta vain Papu oli paikalla. Nummijärvi tuntui tykkäävän enempi jalkavista ja hoikemmista kuin tyypillisistä näyttelylabradoreista. Papu sai yllätykseksi ERIn muttei SA:ta, mutta se riitti meille ilon aiheeksi kun Paavosta tuli samalla ROP-veteraani! JIIIHAAA!! Kiitokset Tarmo-Annelle.

Beaglejä oli mukaan ilmoitettu 10+8. Uroksista kolme sai SA:n. Nartuissa Poppanen ja Plättä esiintyivät ekan kerran samassa luokassa. Minä juoksin Poppiksen kanssa ja Erja Plätän kanssa heti perään. Hyvin näytti Plättä Erjan kanssa kulkevan, sanoisinko että iloisemmin kuin mun kans vaikka välillä kuikuilikin laidoille tuttuja etsien. Taitaa Erja joutua kehään sen kanssa toistekin. Poppis sai SA:n mutta Plättä oli tuomarin mukaan rinnaton ja tarvitsisi enempi massaa. Plättikselle siis EH ja luokan 3. Ruppana oli taas ainoa mummoluokan koira ja sai ERIn muttei SA:ta, ainoa moite sille tuli kyynärpäistä. Poppanen oli lopulta ainoa narttu joka sai SA:n ja myös sen viimeisen sertin. Kehänlaidalla "riemuittiin" sillä nyt oli yksi sertinkerääjä pois laskuista ;)

Rop-kehässä Poppanen hävis kippurhännän verran taas. Jäimme odottelemaan BIS-veteraanikehää kun sinne oli kaksi koiraa menossa eikä odotusaikakaan pitänyt olla pitkä. Lapset kyselivät milloin he pääsevät kehään joten lupasin pienen harkinnan jälkeen mennä BIS-vetskuihin Papun ja Ruskan kanssa. Samapa tuo kun ei me niin verissäpäin tätä näyttelytouhua oteta vaikka menestys kivaa onkin. Ja kun lapsilla kerran halua on mennä kehään, jossain vaiheessa voi olla että tämä harrastus ei pahemmin kiinnosta. Molemmat kävi keräämässä koirien kanssa vain kokemusta, tosin Ruska tais kerätä myös makupaloja kun sen verran nahkeaa liikkuminen kehässä oli.

Papun arvostelu: Rotutyyppi erinomainen. Kevytpiirteinen pää. Hieman kaulanalus nahkaa. Hyvä selkä. Vähän pysty lantio. Hyvä selkä ja rintakehä. Liikkuu hyvin. VET ERI1 ROP-VET. Tuom. E. Nummijärvi

Poppasen arvostelu: Rotutyyppi erinomainen. Mittasuhteiltaan erinomainen narttu. Kaunis pää. Pitkät hyvät korvat. Hyvä ylälinja. Häntä kiertyy himean. Hyvä rinta ja raajat. Esiintyy ja liikuu hyvin. AVO ERI1 SA PN1 serti VSP tuom. E. Nummijärvi

Plätän arvostelu: Rotutyyppi erittäin hyvä. Hyvä oikean muotoinen pää. Kauniit korvat. Hyvä kaula. Selässä pieni painauma. Hyvä rinta ja raajat. Erinomaiset kulmaukset. Liikkuu ja esitetään hyvin. AVO EH3 tuom. E. Nummijärvi

Ruskan arvostelu: Rotutyyppi erinomainen. Kaunis pää. Lyhyet korvat. Hyvä selkä. Pieni häntä. Hyvä rintakehä. Hyvät raajat. Kyynärvarret vähän kaarevat. Hyvät kulmaukset. Liikkuu hyvin. VET ERI1 ROP-VET tuom. E. Nummijärvi