Maanantaina päätettiin lähteä hiihtelemään Ylläksen maisemiin. Juoksuiset Ruska ja Plättä vietiin koirahoitolan kiusaksi, mukaan pääsi siis Papu, Reiska ja Pulla. Ylläksellä oli lunta puolimetriä joten hiihtokeleistä ei ollut puutetta. Kallekin pääsi testaamaan pulkkaa.

Keskiviikkona kävimme Äkäslompolon puolella (toisella puolen tunturia) kaupoissa. Ensimmäistä kertaa pääsin näkemään tuon uuden maisematien, hienosti oli valaistu matkalla lumisia puita joita piti pysähdellä kuvamaan. Muutoinkin maisemat ovat sellaisia että vaikka laduilla mennään kuin ajokoirat niin kyllä täällä mieli lepää.

Torstaina pakkasta oli yli -20 astetta, mutta sinnikkäimmät kävi tai ainakin yritti käydä hiihtämässä. Jutta ei olisi halunnut lähteä takkatulen lämmöstä ulos ollenkaan. Reiskakin nosteli tassuja mutta ainoa kelistä nautti oli Papu. Aamulenkillä oli jäniksen jälkiä niin paljon että Reiska ei tiennyt mihin suuntaan vetäisi. Sen verran fiksu oli ettei penkkojen päälle kannattanut kiivetä koska parin metrin päässä jäljet olivat jälleen tiellä.

Perjantaina pakattiin auto -27 pakkasessa. Nyt ei edes torstain sissit käyneet ladulla. Kun olimme kahvilla yritti itse Petteri tulla kylään. Pääsi Kalle näkemään ensimmäistä kertaa joulupukin menopelin, ja kyllä sitä silmät pyöreänä kädet vispaten ikkunasta tuijotettiinkin. Koirat protestoivat kyläily-yritystä äänekkäästi.

the poro aikoo voidella sukset

Kotimatkalla Plättä ja Ruska haettiin hoitolasta, väsyneitä olivat molemmat mutta muuten olivat ilmeisesti viihtyneet. Plättä valloitti koirasohvan yksinään eikä huolinut ketään samaan petiin. Raahessa joka paikka jäätiköllä eikä lunta misään, joten sukset ja pulkka joutavat taas varastoon.