Viikonlopuksi lähdimme Syötteelle. Tarkoitus oli ulkoiluttaa suksia. Kyllä siellä lunta oli vaikka lauantaina sateli vettä. Hiihtämään pääsi vasta Pikku-Syötteeltä joten mun sukset joutuu odottaan lumen kosketusta edelleen. Jouni sen sijaan avas hiihtokauden. Lasten kans rakennettiin lumiukko, porkkanan puuttuessa ukko sai komean mustan parran Papun karvoista. Rintakarvoja oisin kans laittanut mutta siihen ei Kalle suostunut. Pulkkaa sain vetää niin että kädet on taatusti kymmenen senttiä pitemmät. Koirien kans käytiin sitten käveleen reittejä pitkin enemmältikin ja Papu laski mäkeä selällään vähän väliä.

Joulukorttikuvat jäi ottamatta kun joulunen keli puuttui. Yöt nukuttiin silakkalaatikossa kun sänky normaalia kaitasempi ja lyhyempi, siihen koko sakki iltasin änkeyty. Jouni ihmetteli aamuisin miten niin reunalla voi yön pysyä kun pää oli patjan ja kaapin välissä. Kyllä oli reissun jälkeen tylsä tulla kotiin kun joka puolella oli märkää ja pimeää. Satas pian sitä lunta. Mutta reissu oli vain korviketta, laskemme päiviä Ylläkselle pääsyyn. Sitä ennen on tosin Messari ja mopsila mitä odottaa...