Papun kans tokoteltiin Katrin valvonnassa. Treenit aloitettiin pullan syönnillä kun Paula tarjos Jepen koularin tavoittamisesta. Kiitti ja onnea vielä! Ekaks treenattiin luoksetulon loppuosaa. Papu lähti makuulta reippaasti, se on lopultakin hokannu että siitäkin asennosta voi lähteä liikkeelle, lisäksi se tuli laukalla. Istui eteen vähän liian kauas mutta sitte se teki kummallista mitä ei ole koskaan tehny: sivulle käskyllä se pomppas eka suoraan ylöspäin ja siitä sivulle vaikkakin vinoon. Papuhan suorastaan pursus tekemisen riemua!

Liikkeestä istumisessa Papulla oli ilmiselvästi muistikatkos. Se kuitenkin istui mutta hitaanlaisesti. Meillähän tää liike on pitkään ollu jäähyllä kun koira alkoi tekemään tätä liikkeestä maahanmenossa. Tätä pitääkin toistella aika-ajoin että muistuu koiran mieleen että onpi sallittua, tosin käskystä. Seuraamisosuudella näky myös Papun into, se edisti. Vitsit että tekeminen on kivaa nykyään.

Idarin sijasta otettiin ruutua. Eka lähetyksellä ruudussa tyhjä kuppi, koira lähti vauhdilla ja tyhmä ohjaaja käskee sen suoriltaan maahan. Ja kun nimen omaan on pitäny treenata pelkkää ruudussa seisomista kun Papu ennakoi liian herkästi. Koiraa vain pitää kehua, se teki hyvin sen mitä käskettiin. Toisella kertaa lähetys tyhjään ruutuun. Vähän hitaammin ja ruudussa tarjoaa nyt maahan menoa. Hyvä minä, pitikö töpeksiä tääkin homma. Jepen tehtyä otettiin vielä kerta tyhjään lähempää, jälleen kiertelyn kautta ruutuun makuulle.

Metallinoudossa ei mitään, vähän meinas olla luovutuksessa levoton suu. Pistetään intoilun piikkiin. Tunnarissa tehtiin eka parin oman kapulan piilotuksia. Papu haki nenällään. Sitten häiriökapulaläjä mukaan kuvioihin ja oman piilottelua taustalle. Hyvin haki jälleen haistellen. Lopuksi oma kapula selvästi näkösälle erilleen muista, ei haistelua vaan suora nouto  erillään oleva. Jälleen kivat treenit, on tää niin mukavaa nykyään.