Harvemmin on onnellinen hammaslääkäriin pääsystä. Loman jälkeen varasin maanantaiana särkypäivystykseen ajan ja sainkin sen peräti samalle päivää. Tosin soittivat ja yrittivät siirtää sitä myöhemmäksi mutta en antanu periksi. Hammas oli sen verran kipeä että buranaa menin parin tunnin välein, poski ja kaula tusvoksissa eikä suu auennut kuin sentin. Antibiotti kuuri ja saivat sen verran sorkittua että takahampaasta paikka pois. Sairaslomaa en saanut ennen kuin kävin työterveyshoitajalla. Keskiviikkoon mennessä olo ei ollut paranatunut ollenkaan joten varasin lääkäriajan. Tulehdusarvot oli noussu maanantaista ja kuumemittari näytti buranasta huolimatta päälle 37. Vaihto tehokkaampiin AB-kuuriin ja saikkua loppuviikko. Torstaina ois ollu hammaslääkäriaika tarkotuksena paikata hammas, mutta suu ei auennu edelleenkään joten se siirrettii tiistaiksi pääsiäisen jälkeen.

Ihminen pärjää aika vähällä ruualla, tai pärjää ja pärjää mut hengissä pysyy. Torstai oli vasta ensimmäinen päivä kun tuntui että elämä voittaa. Uskalsin käydä jopa vähän kävelemässä. Lauantaimakkarasiivu tuntui seitsemän sortin illalliselta kun suuta sai vähän auki. Muu väki lähti pääsiäiseksi Kuhmoon jotan mä jäin koirien kanssa kotivahdiksi, varsinainen vahti kun ei pystynyt puremaan.

Pääsiäinen meni lenkkeillessä ja kotitöitä tehdessä. Lasten huoneeseen tein uuden verhon. Haastavaa kun lasten yhteiseen huoneeseen väritoiveina on musta ja vaaleanpunainen, siihen kun lisätään vielä maksajan väritoive niin haastetta riittää.

Helkan prinsessakausi jatkuu edelleen ja mikään muu väri ei ole hyvä paitsi vaalean punainen. Ei vaikka mitä muuta yrittää tarjota nii vastaukseksi tulee että onse nätti mutta vaaleanpunainen on parempi. Mummulle oli sanonu pyörätoiveita esittäessä että vaaleanpunanen ja etukori. Kova homma oli löytää toiveiden täyttymys mutta lopulta oli mummu löytynyt vaikkaki erikseen. Pyöräilykypärää ostaessa tarjosin valkoista vaaleanpunaisilla kukilla, mutta mieluummin tahto vaaleanpunasen pinkein sydämin ja kukkasin. Jospa tällä menopelillä löytyisi sitä pyöräilyintoakin. Kuvassa vielä Kallen kypärä lainassa.

Pääsiäismaanantaina lähdin Jossun kanssa Liminkaan mätsäriin. Jossulle avustajaksi ja kuskiksi. Melkein ois tarvittu invapaikka kun toinen oli suuvammanen ja toinen käsipuoli. Näyttelysäännöissähän kielletään kehän ulkopuolinen avustaminen mutta mä toiminki kehän sisäpuolisena avustajana. Nostin Jossun corgit pöydälle ja alas, siis henkilökohtainen avustaja. Poppis esitti tulla kehässä kaikki paritanssin showkuviot, sen verran lennokas koira oli mulla narussa. Vaikka koira ei palkintoja kotiin tuonu niin aika tuottelias oli reissu. Jos ilmottautuminen maksaa 6e ja siitä saa 5e alennuskupongin, lisäksi viidellä arvalla (yhteensä 5e)voitin puruluita, vilkkuvaljaat ja otsalampun. Ei yhtään hullumpi reissu. Vois alkaa vaikka mätsäreissä enempiki kulkemaan.