Papun kans käytiin elämämme eka VEPE-koe. Alokasluokka jossa liikkeet täsmälleen samat kuin soveltuvuusluokassa jonka Paavo on läpäissyt. Paikkakin oli sama kuin viime vuoden sovessa. Kilpailunumeroksi nostin nelkun eli startattiin alokkaista viimesenä. Papu oli reippaana kun ulkolutin sitä ennen tuomarin alkupuhuttelua. Yritin saada koiran tekemään tarpeensa viimeiseen tippaan asti ettei käy kuten monissa treeneissä on tapahtunut.

Eka liikkeenä oli veneestä hyppy. Papu lähti Mikan kanssa ulapalle ja eka käskyllä koira hyppäs uimaan. Täydet pisteet. Ennen toista liikettä tehtiin maalla vientiä kuivaharjoitteluna ja Mika palkkasi Papua makupalarasiasta. Sovittiin myös että annan Papulle yhden lähetyskäskyn ja sen jälkeen Mika antaa käskyt veneestä. Mitä tekee Papu? Lähtee viemään tasan sen verran että etutassut hiukan kastuu eikä ylitä tolppia! Aika kului umpeen ja liike nollille. Hemmetti! Koirasta näki sen kääntyessä aina takas päin että se tiesi mitä ois pitäny tehä muttei muistanu miten se tehhään. Oisko mun pitäny lähettää lähempää vesirajaa? Oisko pitäny tehdä kuivaharjoituksia enempi? Sen tiedostin että jännitin tätä liikettä paljon ja koira varmaan vaistos sen. Ei auta itku markkinoilla, pitää vaan ruikuttaa rannalla...

Siihempä ne enimmät jännitykset sitten meni. Kolmannella kierroksella vuorossa oli veneen haku jossa ei ongelmia: täydet pisteet. Viimeisenä vuorossa oli hukkuvan pelastaminen. Hiukan tämä mietitytti kun treeneissä epäonnistu. Hukkuvana oli nais ihminen joten mietin onko Papun parempi moikata ettei muistele menneitä vai kehittääkö tästäkin mörön. No moikattiin sitten sen verran että Papu näki damin mistä raato vedetään rannalle. Paavali loikkasi kunnon sammakkopompulla heti apuun ja pelasti rantaan asti. Tästäkin liikkeestä täydet pojot.

Yhteispisteet 75 riitti ALO3 tulokseen ja sillä oltiin jaetulla kakkossijalla. Nyt on vuoden tavoite vepestä saavutettu joten nostamme rimaa korkeammalle. Nyt loppuu vientineuvottelut tässä firmassa ja aletaan tosihommiin. Periksi ei anneta. Noutajasta tehdään vietäjä, vaikka mikä ois.

Mikalle jälleen kiittämiset kätyrinä olosta.

Papu saapuu hukkuvan luokse. Kuva: Mika Martikkala