Kävin Plätän kanssa testaileen Mustilan Wintillä onko agilitysäädöt kohillaan. Tuo wintti ei valtavan suuri tila ole mutta siellä treenaataan sukkasillaan ja T-paitasillaan kokolattiamatolla mikä on aikas luksusta. Tekniikkaharjoituksia ei koskaan voi tehdä liikaa. Plätän agilitymotivaatio on ollu kadoksissa viime syksystä asti, nyt se oli löytynyt! Tai sitten tuo koira tietää että tänään päättyy jäniksenmetsästys joten on ansaittava ruokansa jollain muulla lajilla. Plättä suorastaan pursusi virtaa, se keuli, se varasti lähdöissä, se suoritti esteitä omatoimisesta (tosin vääriä), sillä oli jopa pujottelussa niin kiire että jätti keppejä väliin. Uskomatonta! Joka kerta palkitsin sen noista hölmöyksistä! Ihanaa ehkä mä pääsenki vielä harrasteleen enempikin. Jossun sanoin: Kuningatar vaatii vain oikeat olosuhteet eli lämpimän sisätilan kokolattiamatolla

Plättä kurvaili kolmen hypyn treenissä erilaisia kurveja, välistävetoja, takaakiertoja yms ja pitemmässä pätkässä oli hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy-pujottelu. Hypyt oli kaikki kunnon vinohyppyjä. Putkeenlähetystä täytyy kans treenata, on taito vähän ruostunut.

Plätän jälkeen pääsi Poppanenki toisten koirien sekaan. Tornion näyttelyssä se ei ollut moksiskaan ihmis-ja koirapaljoudesta vaikka ensimmäistä kertaa tuollaisessa tilanteessa olikin. Hiukan kuulosteli ja katteli muita mutta pystyi silti keskittymään minun kans työskentelyyn. Poppis muisteli pentukurssin oppeja. Putken ulostulopää oli hiukan hukassa ja pujottelukin sujui kujakepeillä. Kyllä hymyilytti kotimatkan ajan noiden suoritusten jälkeen...