Arki on pyörähtänyt käyntiin. Parina ekana päivänä kävimme bilirubiinikokeessa tarkistamassa tilanteen, arvot olivat nousseet hiukan, mutta kun ikää tulee koko ajan lisää ei valohoitoa tarvitse. Jos vauvasta tulee huono syömään, muuttuu uneliaaksi (milloin ne nukkuvat liikaa?) tai väri menee keltaiseksi tulee ottaa yhteyttä lääkäriin. Saimme ohjeeksi kokeilla pelkästään vastikkeen antamista parin pävän ajan jotta vauva ei saa minun vasta-aineita. Ihan hirveetä pullorumbaa tuollainen ruokailu. No, sen verran laiska olin että ne parit yön syötöt tein ihan tuoreella eväällä kun en viitsinyt lähteä lämmittelemään pulloa. Onneksi päästään taas vaihtamaan tiskittömään evääseen. Mutta vauva pitää vissiin äitin puolia sillä pakastimeen on kertynyt reilu satsi vararavintoa, joten tää mamma voi lähteä vaikka reissuun;)
Vauvasta vielä sen verran että meillä olisi sellainen pieni toivomus vieraille, että jos välttämättä jotain haluaa tuoda niin ei kovin mieluusti vaatetta. Toki nekin vastaan otetaan iloiten, mutta Kallelta on jäänyt ihan älyttömän paljon vaatteita jotka käyvät kyllä tytöllekin. Ja kun nämä vaatteet ja muutkin kamppeet tullaan hävittämään meidän huushollista sitä mukaa kun jäävät pieneksi, niin siinä ei yhtä vaatetta ehdi kovin montaa kertaa pitää reippaan kasvutahdin aikana. Jos toivomuksia saapi esittää niin vaipat meillä käytetään sataprosenttisesti.
Kallella on pitänyt niin kiirettä vauvan seuraamisessa ettei ole ehtinyt koiriakaan kiusata. Hyvä isoveli Kalle on, käy silittämässä vauvaa vähän väliä, ilmoittaa jos neiti itkee (sen itkun kyllä kuulee muutkin) ja haluaa pitää sylissä. Pikkuautot on nyt in ja niillä leikitään kovasti. Kalle tykkää myös siivota (juuh, meillä käytetään lapsityövoimaa), sitä ollaan ihmetelty että keneen lie tullut tässä asiassa. Imuroiminen on päivän kohokohta ja se onkin varma keino saada jätkä vääntämään torttu housuun kun pitää juosta ja kiljua imurin kanssa kilpaa. Omissa sanomisissa saapi olla tarkkana sillä meillä on sellainen kaiku joka toistaa sanoja yllättävän hyvin.
Ja jotta muistettais karvalapsiakin jutuissa niin koirat ovat aloittaneet kesäloman eli vaihtavat vähitellen harrastukset "kesälajeihin". Isompia treenauksia ei olla tehty, mutta kyllä nekin vähitellen aloitetaan. Agility tosin saapi odottaa kunnes kentälle päästään. Hoksasin tuossa että Reiska on viittä vaille kolmosluokkalainen: ei puutu kuin kaks nolla ykkösistä ja kolme kakkosista. Siinäpä hypertavoitetta kerrakseen. Papulle olen yrittänyt saada luonnetestipaikkaa alkukesälle. Koirien manikyyripäivänä Kalle seurasi toimenpiteitä tarkasti, osaa varmaan tämänkin pian hoidella ruokinnan lisäksi. Plätän kanssa niillä oli kisa kumpi syö kynnen palasia enempi. Onkohan se vaarallista?
Kommentit