Reiska alkoi viikonloppuna yskimään. Yskiminen kuulosti jo tosi pahalta itsellekin, saati sitten miltä se koirasta tuntuu. Luulin että se on syönyt jotain joka jäänyt kurkkuun. Ainakin viikonloppuna tyhjensivät Rusakon kans vaipparoskiksen syöden vaipoista kaiken muun paitsi muovikuoret. Tänä aamuna soitin eläinlääkärille ja Hämäläinen epäili nenäpunkkia koska sitä on Raahen alueella ollut nyt paljon liikkeellä. Joten tarkkailkaa koirianne jos ne on ollu meidän koirien kans tekemisissä. No, eipä muuta ku illalla koko jengi kyytiin varmuuden vuoksi.

Reiskalta mitattiin lämpö joka oli normaali, kurkkuun katsottiin minkäverran sinne nyt näki ja punanenhan se oli. Vaikka muut ei oireile ja Reiskan oireet kuitenkin vois hyvinkin nenäpunkkiin passata, päätettiin hoitaa ensin se koska ei siitä haitaksikaan ole näin metsästyskauden alussa. Niinpä Reino sai ivomec-piikin niskaan, ja sitä kiljumista riitti vaikka koiran laski pöydältä lattialle. Reiska autoon, Ruska ja Plättä sisään. Nämä likat ei kiljunu mutta surkean näköisenä nilkutettiin ulos. Viimeinen pari oli sitten Papu ja Pulla jotka tuskin huomasivat että niille jotain tehtiin. Mikäli Reiskan oireet häviävät parin päivän sisään menemme uusinta kierrokselle parin viikonpäästä. Jos muutosta ei tapahdu, Reinoa tutkitaan sitten lisää.

Illan agilitytreenit jäi nyt sitten väliin mut Papu keskittyy tulevaan vepekokeeseen jonne pääsi mukaan. Viennin kuivaharjoitteluun ei meiltä löydy kuin yksi innokas avustaja: Kalle. Ekan treenin jälkeen osasi jo käskyttää oikein, palkkaaminen on vielä vähän hidasta. Mut treenit sujuu koirallakin ja se on pääasia.