Jälleen treenasin Papua kentällä tokokurssin jälkeen. Treeni oli suht lyhyt kun koiran vireystila oli täys nolla. Energiaa olisi riittänyt Friida-kaiffarin kans juoksemiseen muttei mun kans työnskentelyyn.

Paikallaolossa pysyi ja kun sitä ennakointia siinä perusasennossa on tullut en sitä ottanut vaan vapautin suoraan maasta. Seuraamisissa edisti niin että kulki lähes poikittain edessäni ja siitäpä johtuen ne käännökset tuotti ongelmaa. Nouto meni entiseen tyylin mutta loppuperusasento vino ja siksipä makupala koiralle vasemmalta puolen. Liikkeestä maahanmeno ei onnistunut enään ollenkaan, vaan jäi joka kerta istumaan. Pelkät maahanmenotkin oli armottoman hitaita. Nyt palataan ihan alkuasetelmiin ja palkan/ruuan/mitätahansa Papu saa vasta mentyään maahan. Ja treenissä kaikki liikkeet sisältävät maahanmenon jossain vaiheessa. Loppupalkan eli palkkapurkin annoin ruudusta, eli ensin vein purkin ruudun keskelle ja lähetin koiran ja se sai sen noutaa. Heti perään tein saman mutta jätin koiran istumaan lähetyspaikalle, kävin muka viemässä purkin ja palasin koiran luo josta lähetin. Ruudussa käskin Papun maahan jonka suoritti hitaaaaasti mutta heitin purkin kuitenkin vapauttaen.

Sunnuntain agilityvalmennuksen ajatuksista passaapi monta asiaa myös tokoon. Näitä ajatuksia pystyi käyttämään tokokurssilaisten kanssa. Kurssilaiset on muutenkin edistyneet koko sakki mukavasti, jokaisella on intoa tehdä iloista tottista koiran kanssa joten tälle porukalle on kiva vetää treenejä. Viikonloppuna Annen ja Jossun kanssa puhuttiinkin että se treenien vetointo tulee sieltä treeniryhmästä, sellaisen ryhmän kanssa tekee mieluusti hommia. Ei tätä muuten jaksaisi kun omiakin työstettäviä huushollista löytyy...