Perjantaina pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin reissaamaan. Autoloma lähinnä tiukan aikataulun takia. Reiskan iso ego pakattiin muovipussiin ja jätettiin se koiran kanssa odottamaan hoitajaa. Viitasaarelle asti päästiin eka etappia ja sen jälkeen oli ruokintaa porukalle. Kallea meinas autossa istuminen alkaa tympäseen joten halusi piirrellä, valitettavasti vain omat värikynät jäi kotiin. Onneksi joku kynä löytyi sekä paperilappunen.

tuunatut turvavyöt

Jyväskylästä käännyttiin Mikkeliin jossa pikavisiitti Jukan luona. Perillä Ruuhijärvellä oltiin puolen yön aikaan. Lauantaina alkoi puoliltapäivän Skilos mas-kokoontumisajot läheisessä saaressa. Miikka sai ajaa veneellä ilmeisesti aika monta kertaa kun pelkästään meidän sakin tavaraa oli ihan hyvä määrä. Kalle pääsi ekaa kertaa veneeseen, eikä tuo ollu moksiskaan. Jouni tuli koirien kanssa seuraavassa lastissa. Papulla oli ollut vaikeuksia pysyä veneessä kun sorsat uivat ihan rannan tuntumassa. Kaikenkaikkiaan saaressa juoksi 20 beagleä (mikäli laskut piti kutinsa), 1 labradori, 1 suomen pystis, 1 pikkupodengo, 1 dandi ja 1 villakoira. Kaikki sulassa sovussa. Porukka jutusteli, pelas pingistä, saunoi (osa jopa tarkeni uida) ja söi. Annen ja Miikan ruokapidoissa on aina lysti olla, on ne niiiin herkullisia. Edelleenkin ihmetteln missä välissä ne kaikki valmistui? Joukkuekilpailussa piti olla taiteellisia lahjoja. Muovailuvahasta piti tehdä beagle niin että jokainen joukkueen jäsen teki jonkun osat. Plättä-Sten-joukkueen tuotos oli ROP! Hyvä me! Illalla oli melko väsynyttä beagleä, ja eipä kieltäminen käy ihmistenkään osalta.

Sunnuntaiaamuna pakattiin taas auto Plätän lähtiessä Annen ja Miikan mukaan Heinolan näyttelyyn. Artjärvellä meitä odotti Katja ja Riku sekä noppi-koirat. Papu ei meinannut millään sulattaa mopseja, ilmeisesti vain beaglet on sen mittarissa koiria. Parin tunnin yksin olo ulkona riitti Papun mopsisiedätyshoidoksi. Katjan kanssa eniten puheenaihetta tais riittää puutarhasta. Kukkaloistoa siinä pihassa kyllä riittikin. Jouni haki Plätän vielä Ruuhijärveltä iltapäivällä. Illalla Kalle oli niin väsynyt että meinasi nukahtaa saunan lauteille.

Roppipentu

Kalle rakentaa ja virallisena valvojana Ammi Ammas noppikoila

Maanantaina oli jälleen ohjelmassa...yllätysyllätys: autoilua! Kotona oltiin puoli ysin jälkeen. Reiskakin oli palautettu häkkiin. Kiitos pikkumummulle ja papalle tohvelin hoidosta. Tältä reissulta "Ketunperän auto ja varaosa" sai lisävahvistusta:

On jo testattu että sillä on hyvä kuljettaa vaikkapa mansikantaimia. Viikko tai kaks niin sen tunnistaa taatusti meidän menopeliksi, ainaki päällepäin.