Keskiviikkona oli tokon harkkakisa. Olin muissa luokissa tuomarina paitsi AVO-luokassa johon Papun kanssa osallistuttiin. Papu oli kuin sähikäinen kun otin sen autosta. Eka liikkeenä oli paikallaolo jossa Papu hytkyi ja nytkyi, pysyi kuitenkin mutta jouduin antamaan kaksi maahan-käskyä aluksi ja sitten ennakoi ylösnousun. Paikallaolosta 7 pistettä. Liikkeestä maahan menossa jäi taas istumaan! Oli seisonut niin kauan kun olin kävellyt poispäin ja sitten istahtanut. Tästä nolla. Pitäs oikeesti saada videokuvattua näitä jotta näkisin mitä teen erillailla kuin harjoituksissa. Pakko opetella katsomaan tässä taakse jotta voipi antaa lisäkäskyä :o( Koira kyllä pysähtyy maahan-käskystä joten joudun kääntymään aikalailla nähdäkseni missä asennossa se on. Nouto sujui hyvin vaikka oli virtaa täynnä, vähän oli mielestäni levoton kapula suussa, ei kuitenkaan purrut mutta pyöritteli. Luovutuksen jälkeen sivulle käskyssä siirtyi sivulle seisomaan. Noudosta 8 pistettä. Viimeisenä liikkeenä oli hyppy. Loikkasi varsin mallikelpoisesti, istui käskystä mutta tässäkin viimeinen perusasento jäi näkemättä. Pisteitä 8 ja näillä kuitenkin voitettiin luokka ja saatiin Cup-pisteitä 3.

Olen miettinyt miksi nuo viimeiset perusasennot jää nykyään puuttumaan. Onko syynä se että olen palkannut makupalalla suusta jolloin Papun on helpompi ottaa se kopiksi kun on seisaalleen? Mielestäni en palkkapurkkia ole niin paljoa heitellyt että ennakoisi sitä. Alan vastaisuudessa vapauttamaan vasta perusasennosta ja palkkaan makupalalla koiran vasempaan suupieleen jolloin toivon istumisen tulevan lähemmäksi minua.

Ja jottei arki olisi ihan koirajuttuja niin keskiviikko aamuna olin lähdössä aamuvuoroon. Aloin peruuttamaan toyotaa pihasta niin se tekee stopin eikä liiku, eteenpäin menee kun tarpeeksi painaa kaasua. Ilmiselvästi rengas oli jumissa. Se on tehnyt vastaaavanlaista ennemminkin, mutta rengas on  pyörinyt kun on liikauttanut vähän eteenpäin. Nyt avensis kynti takarengas suttina pihamaata kojetaulussa ABS-valo palaen kuin traktori konsanaa. Eipä auttanut kuin lähteä herättämään Jouni ja Kalle jotta vievät minut töihin. Työmatkaa kun on 17km ja Kallen hakureissun jälkeen matkaa kertyy 25km niin ei huvittanut pyörällä lähteä. Päivä pähkäiltiin kuinka kallis remontti tulee kun pitäisi tilata kuljetusauto viemään se korjaamolle kun ei hinatakaan voinut. Jouni haki minut kahdelta, vein sen takaisin töihin, hain Kallen, ajoin taas kaupunkiin kauppaan ja sieltä rautaruukille hakemaan Jounia. Asentaja-Niinimaa tuli töiden jälkeen remppaamaan autoa Jounin kaveriksi. Homma meni kuin formulavarikolla: puoleentoista tuntiin oli jarrupalat vaihdettu taakse ja jopa käyty hakemassa lisäosa kaupungista! Autosta oli jarrupalan pinta irronnut ja jotenkin jumittanut renkaan. ASB-valo paloi kun rengas ei pyörinyt. Myös toiselta puolen oli ollut irtoamassa. Mikä onni oli ettei se irronnut viime viikonloppuna Kajaanin reissulla tai ens viikonloppuna Lahden reissulla. Kerrankin jotain tuuria :o)