Aloitan kuitenkin aamusta kun Papu lähti autonkuljettajahandlerinsa mukana kohti Ylivieskan näyttelyä kuin suuressa maailmassa konsanaan. Ylivieskassa tuomarina oli Harry Tast. Päivällä Anne soittelikin hienot uutiset että Papu oli saanut hyvän arvostelun ja sen etuliikkeitä oli kehuttu kovasti. Nyt tarttee saada takapotkua lisää joten kuntoilukuuri jatkuu tehokkaampana. Kiitokset Annelle. Olen tulokseen enempi kuin tyytyväinen ja vielä sain pitää Papun itselläni;)

Erittäin hyvä tyyppi. Syvä runko. Kaunis kaulan liittymä. Hyvin narttumainen pää, löysää kaulanahkaa. Voimakas eturinta. Tyypillinen häntä. Niukassa karvassa. Pitkälle ulottuvat etuliikkeet, mutta takaliike jää rungon alle. KÄY EH2 TUOM: Harry Tast

Iltapäivällä lasten kans pakattiin Pompannappi ja paperit autoon ja suunnattiin Oulunsalon lentokentälle. Alkumatka jännitti yksin matkaavaa Nappia mutta 30km jälkeen pikkukoira laittoi jo boxissa maate.

Lentokentällä Nappi totutteli olemaan hihnassa ja käyttäytymään reissukoirien tapaan hyvin. Hyvähermoinen pentu se näytti olevan, mikään ei hätkäyttänyt sitä. Matkakassissakin otti nokoset ja sai taatusti kaikilta ohikulkijoilta huomiota olemalla vain niin ihana kuin on. Ensimmäisen kerran pennun luovutus tuntui enempi kuin haikealta, niin Kallesta kuin minustakin. Mutta Nappi pääsi aivan ihanaan perheeseen. Kirsikan ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen tunne on ollut vahva. Nappi siis lähti ensimmäisenä pentupesästä kirjaimellisesti lentäen Espooseen Kirsikka ja Juha Isohannin perheeseen.