Keskikesän juhlaa vietettiin ihan kotosalla koko sakki. Koska Jouni haluaa viettää juhannuksensa veden äärellä, satoikin sitten joka päivä ihan kunnolla. Mites se sanonta menikään: jos ei muhametti tuu vuoren luo nii vuori... Grillattiin ja maisteltiin kesän ekat uuet potut. Lauantaina käytiin Kalajoen raveissa, jo toisena vuotena peräkkäin, tuleeko tästä tapa? "Tasa-arvon" nimissä Jouni ajo menomatkan ja mää tulomatkan. Kallen mielestä lähtöjen paras hetki oli kun hepat tuli maaliin ja traktorit lähti liikkeelle. Aina muistettiin ilmottaa "No nyt!" ja sormella osottaa.

Kallella juttuja piisaa ja niille saapi nauraa, kaikki se hoksaakin. Autotallissa oli todennut eräästä seinällä olevasta kuvasta: "tätillä ei takkia, tulee kylmä". Raveissa antoi syömänsä lakupätkän mulle ja sanoi: "mennään kattoon isiä". Jos Oulun raviradalla oltas oltu niin Jouni oli sillo Äimänkäessä...

Juhannuspäivänä tein kukkaseppeleen niittyleinikeistä ja päivänkakkaroista. Kesäkuvat otettiin Kallesta, Helkasta ja Plätästä. Papun päätä se ei enään jostain syystä kestänyt.

Tällä hetkellä kutomiskausi on ohi, ja lukukausi menneillään. Viimeksi luin Mirja Pyykön Avec Lola. Hyvä kirja jossa lyhyitä kertomuksia koirista, lisäksi asiapitoisia lukuja mm. värigenetiikasta ja perinnöllisistä sairauksista. Sitä ennen luin kirjan jota Tarja kehui: Juha Vuorisen juoppohullun päiväkirjan. Kirjastossa oli vain sarjan kolmas osa, joten täytyy kahtoa löytyykö niitä aiempiakin, oli sen verran hauska kirja. Jouni nauraa itsekseen nyt iltaisin tuon kirjan parissa.