Tiistaina treenattiin vepeä. Vaikka Paavolla on juoksu, se pääsi harrastamaan porukan viimeisenä. Siinä vaiheessa kun saatiin vene veteen alkoi satamaan taivaan täydeltä. Tarmon suoritusten aikana jyrisi ukkonenkin komeasti. Aallokko oli sen verran reipasta että päätettiin vetää suoritukset lyhimmän kaavan mukaan kun venettäkään ei saanut paikallaan pidettyä.

Sitten ne Papulin suoritukset, tai miksi niitä nyt sanois. Päätin ottaa vain vientiä ja veneen vetoa. Eka vienti meni rantakiville kirjaimellisesti. Papulle tuli hätä veteen eli kirjaimellisesti se kävi vesivessassa. Onneksi meillä ei ollut hukkuvaa, se ois voinu kieltäytyä tuon jälkeen menemästä uimaan. Uus vienti yritys ei ollut edellistä kummempi, vaan Mika joutui kutsumaan koiraa useasti ennen kuin mitään tapahtui. Kolmas oli tämän toisto hieman kyhyempänä. Palkaksi Papulle heitettiin dami rantaa kohden ja minä palkkasin broikkupullalla vielä rannalta. Tuo palkkaus on kimurantti juttu. Jos palkkaa makupalalla veneestä, alkaa Papu ennakoimaan tiputtamalla esinettä. Jos palkkaa rannalta, se ei lähde viemään. Eli siis...? Veneen vedossa ei ongelmaa. Ongelmaksi voi koitua vain se että Papu irroittaa otteen köydestä samantien kun jalat koskettaa pohjaan. Onneksi viikonlopun vepekoe peruuntui juoksun takia, Papu ei ehkä ois ollu vielä valmis siihen. Tai sitten sen aivot on totaalisesti rannalla.

Puutarhakaiffareille tiedoksi että vastaisuudessa meidän kukkajutut löytyy toisesta blogistani.