Ruskan kolmesta maitorauhaskasvaimesta kaksi oli pahanlaatuisia ja yksi hyvänlaatuinen. Pahanlaatuiset ei todennäköisesti lähetä etäpesäkkeitä mutta ne saattavat uusiutua paikallisesti. Eläinlääkäri harmiteli ettei ollut numeroinut näytteitä joten nyt ei tiedetä mikä patti oli mikäkin. Isoin kuitenkin oli pahanlaatuinen, se oli kuulemma ollut jo ulkomuodollisesti erillainen. Kahdesta pienemmästä takimmainen sijaitsi nisärivistössä ja etummainen nisärivistön ulkopuolella, lähempänä kainaloa. Näistä pateista on informoitu beaglejärjestön jalostustoimikuntaa.

Poppis on rapsutellut itseään enempi ja vähempi. Samoin Petu kynsii. Molemmat on saaneet useamman expot ja stronghold-kuurit ilman vaikutusta. Niitä on pesty erillaisilla shamppoilla ja Petu syönyt AB-kuuria ja kapilääkitystä. Lempin ollessa meillä hoidossa Poppis ei kynsinyt juuri lainkaan. Johtui varmaan siitä että siskokset painivat lähes tauotta jolloin rapsutteluihin ei ollut aikaa. Kukaan meidän isommista koirista ei kynsi itseään normaalia enempää.

Poppiksella kutina laajeni töhnäsiksi korviksi joka kuitenkaan ei ollut muuta kuin vaikkua mikroskoopilla tutkittuna. Syönnin jälkeen koira menee pitkin seiniä hangatakseen kuonoaan seinäpaneeleihin eli mitä ilmeisemmin johtunee ruoasta. Nyt pitäisikin vaihtaa nappularuoka raakaruokaan eli barffiin. Voin sanoa että ei juuri houkuta mutta kokeiltava on. Tuo ruoanlaitto kun ei muutoinkaan ole mun mielitekoja...

P-pennut kehittyvät aika samaan tahtiin. Tiistaina tuli ilmoitus että Petu on löytänyt itsensä sohvalta. Keskiviikkona Lempi koetteli Riikan hermoja kiipeämällä sohvalle ja torstaiaamuna yllätin Poppiksen istumassa sohvalla. Lisäksi kaikilla kuuluu olevan rakkaus kenkiin.