Aamulla Jouni lähti Plätän kanssa Kalajoelle saareen. Auvo laittoi yöllä viestiä että tuuli tyyntynyt ja veneellä pääsee taas eteenkinpäin. Papun ja Kallen kanssa mentiin vetämään tokokurssia kentälle, samalla tuli Papuakin treenattua. Kurssin aiheena meillä oli maahanmeno joten soppelihomma Paavalille. En tiedä mitä Tiina on Papulle tehnyt mutta siltä onnistui maahanmenot (Papulta siis), jopa liikkeestä! Täytyykin haastatella tai viedä koira uudestaan viikonloppuhoitoon, ties mitä uutta oppisi. Alkulämmittelyksi tehtiin kentällä nopeita maahanmenoja. Sitten perusasentoja ja vierellä maahanmenoja. Turhan usein tulee unohdettua pelkän perusasennon treenaus ja sen kyllä ainakin Papusta huomaa, väljyyttä ja vinoutta. Kauko-ohjauksen maahan menoja tein Papulle istumisesta ja seisomisesta, palkka tuli aina maahan-käskyn jälkeen, muita suorituksia en edes ottanut (miten niin tehokuuri maahanmonoissa?). Liikkeestä maahanmenossa palkkasin aluksi heti koiran edestä ja lopuksi vielä hetken odottelun jälkeen. Kertaakaan ei tarvinnut sanoa käskyä kahta kertaa :o) Tää treenikerta meni liian hyvin...

Kerrotaan vielä että maalainen kaupungissa-ilmiö jatkui vielä viikollakin. Annen ja Miikan luona en meinannut osata käyttää vesihanoja, ihan oikeesti. Tiistaina menin asioimaan ihan pankkiin henkkohtaisesti, mutta sinne ois pitäny varata aika että saa palvelua! Enhän mä sellasta tienny kun edelliskäynti kerrasta taitaa olla ainakin parivuotta. No lasku tuli silti hoidettua. Seuraavan päivän reissulla Kalle harrasti kaupantekoa. Kaupungille lähtiissä pakkasin koriin rahapussin, puhelimen ja postitettavan kirjeen. Kaupungilla huomasin että rahapussi oli vaihdettu lastenkirjaan, en kokeillut huoliiko kaupassa sitä maksuksi ja jos huolii niin minkähän arvoinen tuo kulmat jyrsitty-kirja olisi ollut. Kauppareissukin tuli tehtyä kuitenkin kun Jounin työpaikalle on lyhyempi matka kuin kotiin. Lompakko löytyi kotoa eteisen tuolilta.

Kalle maisteli myös ekan kerran karkkia tosin ihan omatoimisesti. Löysi yöpöydältäni sinisen mynthon-rasian, toi minulle sitten kourallisen nuoltuja pastilleja ja osan nypin irti kamarin matosta. Rasiaan oli ystävällisesti jätetty kolme koskematonta. Eilenillalla meillä oli perinteiset mejäkauden päättäjäisbileet. Ruokaa oli yllinkyllin, kiitos kavereille ettei aamulla ollut herätessä nälkä. Pelattiin aliasta ja pelikavereiden epätoivoisesta sabotointiyrityksistä huolimatta voitettiin Mikan kanssa. Nyt vain odottelemme sitä palkintomatkaa...

Lisätään vielä että koirien omille sivuille on päivitetty ensi vuoden tavoitteet julki (haastetta muillekin). Ja eka joululahja on tilattu, yllätysyllätys se on Kallelle traktorikirja. Mut sitä ei saa asianosaiselle kertoa;o)